Kohteet Unescon luetteloissa
Suomella on neljä kohdetta kodetta Unescon aineettoman luetteloissa: saunomisperinne Suomessa ja kaustislainen viulunsoitto sekä monikansalliset pohjoismainen limisaumaveneperinne ja käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja tekniikat. Myös uusia kohteita on valmisteilla.
Ensimmäisenä luetteloon hyväksyttiin vuonna 2020 saunomisperinne Suomessa. Saunaperinne kattaa saunomiseen liittyvät tavat, tiedot, uskomukset ja sosiaaliset käytännöt, jotka ovat edelleen vahva osa suomalaista elämäntapaa. Nimeämisen myötä on perustettu laaja verkosto saunarinki, joka kokoaa yhteen alan toimijoita. Myös hankkeita on käynnistetty.
Vuonna 2021 luetteloon nimettiin kaustislainen viulunsoittoperinne. Keski-Pohjanmaalla vaalittava perinne tunnetaan vahvasta yhteisöllisyydestään sekä sukupolvelta toiselle siirtyvästä tietotaidosta. Kaustisella viulunsoitto ja siihen liittyvät perinteet elävät edelleen aktiivisesti lasten, nuorten ja aikuisten harrastuksena sekä osana paikallista identiteettiä. Nimeämisen myötä Kaustisella on tehty lukuisia hankkeita perinteen pitkäjänteisen suojelutyön edistämiseksi. Lue lisää aiheeseen liittyvästä blogista.
Suomen ensimmäinen monikansallinen kohde on pohjoismainen limisaumaveneperinne, joka on Suomen ja muiden Pohjoismaiden, Ahvenanmaan ja Färsaarten yhteinen kohde. Se nimettiin luetteloon vuonna 2021. Limisaumaiset puuveneet ovat olleet vuosituhansien ajan tärkeä osa rannikkokulttuuria, merenkulkua ja käsityöosaamista. Perinne kattaa sekä limisaumaisten veneiden veistämisen liittyvän tiedon ja taidon, että niillä purjehtimisen. Limisaumaveneperinnerinki kokoaa yhteen alan toimijoita. Myös useita hankkeita on käynnistetty, niiden myötä on syntynyt esimerkiksi puuvenemallisto-sivusto, museoiden luoma LIMI-kokoelma Finnaan sekä uusi tyyppivene Kiisla.
Vuonna 2023 Suomi sai neljännen kohteensa, kun käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja tekniikat hyväksyttiin Unescon luetteloon. Yhdessä viiden muun maan kanssa nimetty monikansallinen kohde nostaa esiin lasinpuhalluksen ja muun lasialan käsityöosaamisen sekä niiden merkityksen suomalaiselle muotoilulle, kulttuuriperinnölle ja koulutukselle. Suomen Lasimuseon johdolla on perustettu lasialan verkosto Finnish Glass network sekä tehty hankkeita.
Parhaillaan Unescon arvioitavana on myös Suomen ja Ruotsin yhteinen esitys Tornionjoen perinteisestä lippokalastuksesta. Päätöstä nimeämisestä odotetaan joulukuussa 2027. Jo nyt suojelutyö etenee vauhdilla: Tornionjoen lippokalastuskulttuurin tunnettuutta ja siirtymistä tuleville sukupolville edistetään laajassa Torne Valley Dipnet Culture -hankkeessa (2024–2027). Lisää perinteestä Elävän perinnön wikiluettelossa.