Aineettoman kulttuuriperinnön toimenpanosuunnitelma 2024-2028

Aineettoman kulttuuriperinnön ala on hyvin laaja. Se on arjen käytäntöjä ja juhlaperinteitä, suullista perinnettä ja ruokakulttuuria, kädentaitoja, esittäviä taiteita ja luonnonympäristöistä nauttimista. Erilaisten perinteiden tunteminen auttaa myös ymmärtämään ja kunnioittamaan muita kulttuureja. Tämä on erityisen tärkeää kansainvälisen liikkuvuuden ja nopean teknisen ja digitaalisen kehityksen aikakaudella.

Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma 2024–2028 määrittää työtä tulevina vuosina. Suunnitelma tuo esiin elävän aineettoman kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnassa – erityisesti sen roolia yhteisöjä yhdistävänä tekijänä, identiteetin vahvistajana ja hyvinvoinnin edistäjänä. Samalla kerrotaan työstä, jota aineettoman kulttuuriperinnön hyväksi on tehty viimeisen vuosikymmenen aikana, jonka Suomi on ollut Unescon sopimuksen jäsen. Toimenpideohjelman luonnosta kommentoi yli 80 tahoa ja henkilöä otakantaa.fi-palvelun kautta.

Kulttuuriperintöyhteisöillä on keskeinen rooli aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamisessa ja määrittelyssä. Suomesta löytyy lukuisia elävän perinnön vaalimiseen osallistuvia toimijoita niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla, eivätkä kaikki vielä välttämättä tunnista itseään alan toimijoina. Tuhannet eri kansalaisjärjestöt paikallisyhdistyksineen ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat mukana aineettoman kulttuuriperinnön harjoittamisessa, suojelussa ja tunnetuksi tekemisessä. Perinnön välittämisestä ja dokumentoinnista huolehtii myös laaja museoiden, arkistojen, kirjastojen, oppilaitosten ja muiden instituutioiden verkosto. Myös kunnilla on tässä työssä tärkeä rooli.

Toimeenpanosuunnitelman mukaan tulevina vuosina jatketaan yhteistyötä erilaisten yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa. Kestävän kehityksen teemat sekä kulttuurinen moninaisuus ovat yhteistyön painopisteitä. Erityisesti syvennetään yhteistyötä lastenkulttuuria edistävien tahojen ja koulujen kanssa. Kuntien roolia aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa vahvistetaan ja tuodaan kunnissa tehtävälle työlle enemmän näkyvyyttä.

Unesco-sopimuksen ratifioinnista lähtien aineettoman kulttuuriperinnön käsite on tullut yhä tutummaksi, ja se on sisällytetty viime vuosina muun muassa museolain sekä lain kuntien kulttuuritoiminnasta perusteluihin. Myös Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi vuosille 2023–2030 nostaa aineettoman kulttuuriperinnön keskeiseen rooliin.

Lataa ohjelma eri kielillä:

Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma 2024–2028, PDF suomeksi

Genomförandeplan för det immateriella kulturarvet 2024–2028, PDF ruotsiksi

Action Plan for Intangible Cultural Heritage for 2024–2028, PDF englanniksi

Lisätietoja

erikoisasiantuntija Leena Marsio, puh.0295 33 6017, leena.marsio@museovirasto.fi