Itse tekemisen perinne kansi

Itsetekemisen perinne

Käsityö on yksi Suomen suosituimmista harrastuksista ja vahvasti elävää kulttuuriperintöä. Käsitöitä harrastavat kaikenikäiset, niin naiset kuin miehetkin. Käsityöstä saa myös moni yrittäjä elantonsa. Harrastus tekee hyvää myös ihmisten hyvinvoinnille. Museoviraston uusi verkkojulkaisu ”Itsetekemisen perinne – Käsityöt elävänä kulttuuriperintönä” tarkastelee käsityöperinnettä ja -kulttuuria monesta eri näkökulmasta.

Käsityö on yksi Suomen suosituimmista harrastuksista ja vahvasti elävää kulttuuriperintöä. Käsitöitä harrastavat kaikenikäiset, niin naiset kuin miehetkin. Käsityöstä saa myös moni yrittäjä elantonsa. Harrastus tekee hyvää myös ihmisten hyvinvoinnille. Museoviraston uusi verkkojulkaisu ”Itsetekemisen perinne – Käsityöt elävänä kulttuuriperintönä” tarkastelee käsityöperinnettä ja -kulttuuria monesta eri näkökulmasta.

Verkkojulkaisussa on kymmenen asiantuntija-artikkelia, jotka lähestyvät käsityöperinnettä ja itsetekemisen kulttuuria eri näkökulmista. Perinteisempien teemojen, kuten kansallispukujen historian ja nykyisyyden sekä miesten käsityöperinteen lisäksi se kuvaa tämän päivän käsityökulttuuria, joka yhdistää luovasti perinnettä, designia ja taidetta. Julkaisun esimerkit kertovat käsityöalan yrittäjistä, monialaosaajista, jotka ovat luoneet perinteestä työllistävää ja kannattavaa liiketoimintaa.

Julkaisu tarkastelee myös käsityöperinteen tallentamista Suomen käsityön museon toiminnan kautta sekä käy läpi, miten perinne ja kulttuuriperintö ilmenevät käsitöihin liittyvän opetuksen ja tutkintojen perusteissa. Myös käsityön hyvinvointia tuottavat vaikutukset ovat saaneet oman artikkelinsa, onhan käsityö edelleen yksi suosituimmista harrastuksista Suomessa.

Julkaisun tavoitteena on avata keskustelua käsityöstä elävänä aineettomana kulttuuriperintönä. Se on syntynyt osana aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn Unescon yleissopimuksen (2003) toimeenpanotyötä. Sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 2013, ja sen toimeenpanon koordinoinnista vastaa Museovirasto. Julkaisussa Unescon sopimusta ja sen toteuttamista valotetaan Suomen ja Norjan esimerkeillä.

Julkaisun taustalla on Käsityörinki, joka on yksi Unescon sopimuksen toteuttamiseksi perustetuista monialaisista toimijaverkostoista.

Lataa verkkojulkaisu tästä.

Sisällysluettelo

JOHDANTO
Marketta Luutonen

1 ELÄVÄÄ PERINTÖÄ VAALIMASSA – UNESCON YLEISSOPIMUS AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN SUOJELEMISESTA SUOMESSA
Leena Marsio

2 SAFEGUARDING CRAFTS AS INTANGIBLE CULTURAL HERITAGE – EXAMPLES FROM NORWAY
Eivind Falk and Dag Feldborg

3 MIESTEN KÄSITYÖT
Janne Vilkuna ja Taina Laaksonen

4 KÄSITYÖN NYKYTALLENNUSTA 1800-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN – TAITOA, TIETOA JA TUNNETTA
Seija Hahl

5 KANSALLISPUKU – SUOMALAISEN PUKEUTUMISEN AARREAITTA
Taina Kangas

6 KÄSITYÖTAITOA PERINNÖKSI – KULTTUURIPERINTÖ OPETUSSUUNNITELMIEN JA KÄSITYÖTUTKINTOJEN PERUSTEISSA
Heljä Järnefelt

7 KÄSIN TEHTYÄ HYVINVOINTIA: KÄSITYÖ PSYYKKISEN HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
Sinikka Pöllänen

8 KÄSITYÖYRITTÄJYYDEN KASVOJA
Tiina Aalto

9 KÄSITYÖPERINNE JA DESIGN
Leena Svinhufvud

10 PEHMEÄ NYKYTAIDE
Minna Haveri

Lisätietoja

Erikoisasiantuntija Leena Marsio, leena.marsio(at)museovirasto.fi, puh. 029533 6017

Dosentti Marketta Luutonen, marketta.luutonen(at)gmail.com, puh. 040 708 4447