Aikamatkat museoissa Sagalundin museo

Museot ja aineeton

Tallentaminen ja dokumentointi on tunnistettu yhdeksi keinoksi aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisessa ja siirtämisessä tuleville sukupolville. Museoilla on tärkeä rooli tässä työssä.

Aineettoman kulttuuriperinnön näkökulma vaatii myös pohdintaa museon roolista. Mitä yhteisölähtöisyys museoiden työssä tarkoittaa? Miten museon työ voi edesauttaa elävän perinnön vaalimisessa? Miten nykydokumentointi voi tukea elävän perinnön elinvoimaisuutta?

Museokenttä on ollut aktiivisesti mukana Unescon sopimuksen toimeenpanossa. Sopimuksen toimeenpanosta ja julkaisuista on lähetetty tietoa museokentälle ja aihetta on esitelty useissa museoalan valtakunnallisissa tapahtumissa (TAKO-verkosto, Valtakakunnalliset Museopäivät 2016). Keväällä 2017 toteutettuun kyselyyn vastasi 50 museota eri puolilta Suomea.

Monet maakuntamuseot ovat olleet kumppaneina ja puhujina Museoviraston järjestämissä alueellisissa yhteistyöseminaareissa ja museoita on mukana myös elävän perinnön ringeissä. Maakunta- tai erikoismuseot ovat olleet myös koordinoimassa joitakin Elävän perinnön wikiluettelon ilmoituksia.

Museovirasto vie aktiivisesti eteenpäin pohdintoja aineettoman kulttuuriperinnön roolista museokentällä. Tavoitteena on mm. vahvistaa aineettoman kulttuuriperinnön suojelun näkökulmaa, selkeyttää muistiorganisaatioiden keskinäistä työnjakoa elävän perinnön vaalimisessa sekä koota ideoita aktiiviseen yhteisölähtöiseen toimintaan.

Myös kansainvälisellä kentällä aiheessa tapahtuu jatkuvasti. Intangible Heritage and Museums on viiden Euroopan maan EU-hanke, jonka seurauksena alkuvuonna 2019 julkistetaan työkalupakki ja julkaisu museoiden käyttöön, jonka oppeja tullaan hyödyntämään myös Suomessa. Tutustu hankkeeseen täällä.