Aineeton kulttuuriperintö På svenska | In English

1 Nyppyrit2 Siirtolapuutarha3 Tango4 Veneilijy5 Vappu6 Wanhat7 Tyyhevonen



Facebook-logo

YouTube-logo

OPI
 



Unescon yleissopimus


Kansainvälinen sopimus ohjaa elävän kulttuuriperinteen suojelua.
Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 Unescon yleiskokouksessa. Sopimuksen toimeenpanoa täydentää toimintaohjeisto, jota päivitetään säännöllisesti. Sopimuksen merkitys on tunnustettu laajasti ympäri maailman - jo 177 valtiota on liittynyt sopimukseen.


Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön
suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman
kulttuuriperinnön kunnioittaminen sekä lisätä tietoisuutta
aineettomaan kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus
painottaa perinteen välittämistä ja kulttuurista moninaisuutta
sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön.


Sopimuksen ytimessä ovat perinnettä harjoittavat yhteisöt, ryhmät ja yksilöt. He päättävät mikä on tärkeää ja säilyttämisen arvoista. Vastuu aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on niillä, jotka harjoittavat, siirtävät ja uudistavat perinteitä. Sopimukseen liittyvät eettiset periaatteet kertovat tarkemmin sopimuksen perusperiaatteista.


Aineetonta kulttuuriperintöä suojellaan parhaiten laulamalla, tanssimalla, viettämällä aikaa luonnossa tai vaikkapa tekemällä käsitöitä. Elävät perinteet siirtyvät pääosin perheissä ja erilaisissa yhteisöissä. Yhdistykset, muistiorganisaatiot, oppilaitokset, julkiset ja yksityiset toimijat tukevat monin tavoin elävän perinnön suojelemista ja siirtymistä omalla toiminnallaan.  


Unescon sopimukseen liittyy myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi. Kansainvälisten luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloinnin tarkoituksena on tehdä näkyväksi elävää aineetonta kulttuuriperintöä kaikessa rikkaudessaan ja moninaisuudessaan.

 
Museovirasto logo fi