Tutkimus: Kestävä kehitys aineettoman kulttuuriperinnön toimijakentällä
Opinnäytetyö keräsi kymmeniä vastauksia ympäri Suomen. Aineisto antaa kiinnostavia tutkimustuloksia kestävyystyöstä ja tarpeista sekä viitoittaa tietä tuleville toimille.
Alkuvuodesta 2026 Museovirasto kartoitti kestävän kehityksen tilannetta aineettoman kulttuuriperinnön toimijakentällä. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää aineettoman kulttuuriperinnön yhteisöjen nykyisiä kestävyystoimia ja tuottaa tietoa niistä työkaluista, jotka ovat toimijoille tarpeellisimpia kestävyystyön edistämiseen tulevaisuudessa. Museovirasto koordinoi teemaan liittyen laajan, laaja kansainvälisen LIVIND-hankkeen, LINKKI mutta kotimaiselta aineettoman kulttuuriperinnön toimijakentältä aiheesta ei aiemmin ole kerätty systemaattista tietoa.
Kestävä kehitys tärkeä teema vastaajille
Tilannetta kartoitettiin laajalla kyselyllä, joka lähetettiin aineettoman kulttuuriperinnön toimijoille helmikuun 2026 alussa. Kyselyyn vastasi 65 toimijaa, jotka edustivat laajasti aineettoman kulttuuriperinnön kenttää: vastaajien joukossa oli ammatinharjoittajia, järjestöjä, yhdistyksiä, oppilaitoksia, opistoja ja museoita.
Vastausten perusteella selvisi, että kestävän kehityksen termi tunnetaan hyvin ja aihe koetaan tärkeäksi toimijoiden keskuudessa. Reilu kolmannes vastaajista koki, että omassa toiminnassa panostetaan kestävyyteen verrattain paljon ja viidennes ilmoitti, että kestävään kehitykseen panostetaan huomattavan paljon. Viidennes vastaajista ilmoitti, että kestävä kehitys on arvoissa asetettu ykkösprioriteetiksi ja lähes puolet vastaajatahoista oli asettanut kestävyyden muutoin arvoissa korkealle. Yhdessä sovittuja kestävän kehityksen käytäntöjä oli 62 %:lla vastaajatahoista.
Kehittämistoimia tarvitaan
Kehityksen kohteitakin löytyi. 45 % vastaajatahoista ilmoitti, ettei yhteisössä tai organisaatiossa ole nimettyä kestävän kehityksen avainhenkilöä tai koordinaattoria. Vastuullisuuteen liittyvä suunnitelma, ohjelma tai järjestelmä oli käytössä 32 %:lla vastaajatahoista ja 11 %:lla kestävyyteen liittyvä standardi tai sertifikaatti.
Vastaajilta kysyttiin, mikä tekisi kestävyystyöstä heille innostavaa. Suosituimmat vaihtoehdot olivat ajan saaminen suunnittelulle ja ideoinnille, osoitetun budjetin tai avustuksen saaminen sekä konkreettisen palautteen saaminen siitä, miten toimet ovat vaikuttaneet. Toivotuimmat työkalut tulevaisuuden kestävyystyön tueksi olivat hankeavustuksen tai pilottirahoituksen saaminen, omalle toimialalle kohdistettu kestävän kehityksen koulutus sekä saatavilla olevat kestävän kehityksen järjestelmät ja mittarit.
Opinnäytetyössä ehdotettiin myös toimia kestävyyden vahvistamiseksi aineettoman kulttuuriperinnön toimijoiden keskuudessa. Näitä ehdotuksia punnitaan nyt Museovirastossa. Varmaa on, että kestävyystyö saa jatkoa.
Kartoitus liittyi Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön “Kestävä kehitys aineettoman kulttuuriperinnön yhteisöissä: kehittämisehdotukset toimijakentän kestävän kehityksen työn tukemiseksi”. Työn teki kulttuurituotannon opiskelija Meiju Enho.
Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita!
Opinnäytetyö on luettavissa täällä.