06 Kaustinen Fiddle Playing 06

Kaustislainen viulunsoittoperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Suomen toinen kansallinen kohde nimettiin Pariisissa Unescon hallitustenvälisen komitean kokouksessa 15.12.2021. Hakemus nimettiin esimerkilliseksi yhteisöjen osallisuuden osalta. Samalla nimeäminen tuo näkyvyyttä koko Suomen kansanmusiikkikentälle.

Kaustislainen viulunsoitto nimettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2016, josta se valittiin Suomen ehdokkaaksi Unescon luetteloon vuonna 2018. Viiden kaustislaisen musiikkiyhteisön muodostama työryhmä teki yhteistyötä Museoviraston kanssa noin kaksi vuotta kestäneessä laajasti osallistavassa hakemusprojektissa.

”Suomalainen kansanmusiikki, kaustislainen viulunsoitto, ansaitsee paikkansa reggaen, fadon, flamencon ja argentiinalaisen tangon rinnalla”, iloitsee erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta, joka vastaa hakemusprosesseista ja Unescon sopimuksen toimeenpanosta sekä seurannasta Suomessa.

Noin 4300 asukkaan Kaustiselta arvioidaan löytyvän satoja perinteen harjoittajia pikkulapsista ikäihmisiin. Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Näppäreihin osallistuu alueella noin 70 lasta ja nuorta. Lisäksi Kaustisen Nuorisoseuran tanssi- ja soittoryhmissä on lähes 200 lasta ja nuorta.

”Musiikkiperinne eli Kaustisella jokapäiväisessä arjessa minun lapsuudessani, ja niin se elää tänäkin päivänä, vaikka sen harjoittaminen on osaksi organisoidumpaa. Musiikin hyvinvointia tuottava voima on valtaisa”, painottaa näppäripedagogiikan isä Mauno Järvelä.

Kaustisen maine musiikkipitäjänä periytyy jo 1800-luvulta. Kaustislaisen sävelmistön taustalla on erityisesti alueen hääperinne. Unesco-hakemuksessa tuotiin esille perinnettä vahvistavat Kaustisen naapuripitäjät ja viuluperinteeseen laajemmin liittyvät asiat, kuten kantele-, tanssi- ja pukuperinne.

Purppuripelimannit ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlat renessanssia käynnistämässä

Laajaan tietoisuuteen Kaustisen nostivat 1950–70-luvuilla erityisesti Kaustisen Purppuripelimannien esiintymiset ja yhtyeen johtohahmon Konsta Jylhän (1910–1984) sävellykset. Muita alueen tunnettuja pelimannisäveltäjiä ovat Wiljami Niittykoski (1895–1985) ja halsualainen Otto Hotakainen (1908–1990). Uudemman kansanmusiikin saralla perinnettä jatkavat muun muassa maailmalla tunnetut JPP ja Frigg. Kaustislaisen perinteen parissa on kasvanut myös lukuisia muiden musiikkilajien huippuja, kuten barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala, kapellimestari Juha Kangas ja folk-pop-artisti Aili Järvelä.

Purppuripelimannien ja vuonna 1968 perustettujen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien menestys käynnistivät suomalaisen kansanmusiikin renessanssin, jonka myötä pelimanniyhtyeitä ja tapahtumia perustettiin ympäri maan. Nykyisin Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on suomalaisen kansanmusiikin sekä kansallisesti että kansanvälisesti merkittävin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 4000 harrastaja- ja ammattilaisesiintyjää.

”Näemme tunnustuksen kohdistuvan paitsi kaustislaiseen viulunsoittoon, myös koko maan rikkaaseen kansanmusiikki ja -tanssiperinteeseen. Toivottavasti tämä nostaa monipuolisen kentän arvostusta ja merkitystä sekä lisää halua vaalia omia musiikkiperinteitä”, toteaa hakemustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.

Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot

Suomi allekirjoitti Unescon eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle. Suomen ensimmäinen kohde luetteloissa on saunaperinne, joka nimettiin luetteloon joulukuussa 2020.

Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 584 kohdetta 131 maasta. Kaustislainen viulunsoitto oli yksi 60 käsittelyssä olleesta hakemuksesta.

Lisätietoja

erikoisasiantuntija Leena Marsio, leena.marsio@museovirasto.fi, puh. 02953 36017

johtaja Matti Hakamäki, matti.hakamaki@kaustinen.fi, puh.

Muita uutisia aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Lisätietoa aineettomasta kulttuuriperinnöstä

Aineistoa medialle