Haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 2026
Museovirasto avaa neljättä kertaa haun Elävän perinnön kansalliseen luetteloon tammikuussa 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittää uusia kohteita kansalliseen luetteloon määräajoin. Tällä hetkellä luettelossa on 86 kohdetta. Haku on avoinna 16.3.2026 saakka.
Elävän perinnön kansallista luetteloa kotaan osana Unescon sopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Kansalliseen luetteloon on valittu aiemmilla kierroksilla 86 kohdetta. Taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku. Wikiluettelossa on mukana jo 250 artikkelia yli 400 toimijataholta seitsemällä eri kielellä.
Kansallisen luettelon kohteista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän tuella. Myös muilla elävän perinnön aloilla toimivilla asiantuntijatahoilla on mahdollisuus kommentoida sähköisesti kansalliseen luetteloon tehtäviä hakemuksia. Lisätietoa ja perustelut edellisistä valintakierroksista löydät Museoviraston verkkosivuilta.
Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja vie syvemmälle elävän perinnön suojelun prosessia.
Elävää aineetonta kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi juhlat ja tavat, esittävät taiteet, suullinen perinne, käsityötaidot, ruokaperinteet, pelit ja leikit sekä luontoon liittyvät perinteet. Luetteloinnissa huomioidaan elävän perinnön muodot, joita harjoitetaan Suomessa – riippumatta siitä onko niiden alkuperä Suomi tai harjoitetaanko niitä muissakin maissa. Hakemuksia luetteloon voivat tehdä erilaiset yhteisöt, yhdistykset tai ryhmä yksityishenkilöitä, jotka perinnettä harjoittavat ja siirtävät
Uusia tahoja kannustetaan mukaan esittämään kohteita kansalliseen luetteloon. Liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin ja valmistella hakemus alan toimijoita, yhteisöjä ja perinteenharjoittajia yhdistävällä tavalla. Tarkoituksena on, että luettelointi itsessään syventää toimijoiden pohdintoja elävän perinteen suojelemisesta. Myös jo wikiluettelossa olevia kohteita kannustetaan mukaan esittämään kohteita kansalliseen luetteloon.
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin haettavien kohteiden on oltava mukana kansallisessa luettelossa. Tämä ei koske Unescon aineettoman kulttuuriperinnön hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriä. Seuraava haku Unescoon järjestetään syksyllä 2026, painotuksena hyvät suojelukäytännöt.
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin haettavien kohteiden on oltava mukana kansallisessa luettelossa. Tämä ei koske Unescon aineettoman kulttuuriperinnön hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriä. Seuraava haku Unescoon järjestetään syksyllä 2026, painotuksena hyvät suojelukäytännöt.
Suomen kohteet Unescon luetteloissa ovat saunomisperinne Suomessa (nimetty 2020) ja kaustislainen viulunsoitto (2021). Suomi on mukana myös monikansallisissa kohteissa, joita ovat pohjoismainen limisaumaveneperinne (2021) sekä käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja tekniikat (2023). Ruotsin ja Suomen yhteinen Tornionjoen lippokalastusta koskeva esitys on parhaillaan arvioitavana ja tieto hyväksymisestä saadaan joulukuussa 2027.
Lisätietoja
- Tarkempia tietoja hakemisesta ja kriteereistä 2026 (pdf)
- Kansallisen luettelon kysymykset 2026 (pdf)
- Video hakuprosessista Elävä perintö Youtubessa (20 min)
- Lisätietoja aiempina vuosina hyväksytyistä kohteista perusteluineen löydät verkkosivultamme.
- Hae Elävän perinnön kansalliseen luetteloon tästä linkistä.
Leena Marsio, Museovirasto leena.marsio(at)museovirasto.fi puh 0295 336 6017
Kuva: Suomenkarja ja karjanhoidon perinne nimettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2023. Alkuperäisrotuun liittyvä tietotaito on enää harvojen varassa, mutta esimerkiksi sosiaalisen median ryhmien kautta tuhannet kiinnostuneet ihmiset seuraavat alaa ja oppivat uutta. (Kuva: Mervi Honkatukia)