Aineeton kulttuuriperintö På svenska | In English

1 Nyppyrit2 Siirtolapuutarha3 Tango4 Veneilijy5 Vappu6 Wanhat7 Tyyhevonen



Facebook-logo

YouTube-logo

OPI
 



Muistiorganisaatiot ja elävä perintö


Tallentaminen ja dokumentointi on tunnistettu yhdeksi keinoksi aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisessa ja siirtämisessä tuleville sukupolville. Muistiorganisaatioilla (museot, arkistot, kirjastot) on tärkeä rooli aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisessa.


Museokenttä on ollut jo aiemmin osallisena Unescon sopimuksen toimeenpanossa mm.


  • Sopimuksen toimeenpanosta ja julkaisuista on lähetetty tietoa museokentälle
  • Museoita on mukana elävän perinnön ringeissä
  • Monet maakuntamuseot ovat olleet kumppaneina ja puhujina Museoviraston järjestämissä alueellisissa yhteistyöseminaareissa
  • Muutamien wiki-ilmoitusten takana on maakunta- tai erikoismuseo Elävän perinnön wikiluettelossa
  • Aihetta on esitelty kahdessa Tallennus- ja kokoelmayhteistyön TAKO-seminaarissa sekä valtakakunnallisilla Museopäivillä 2016
  • Arkistoinnin ammattilaisille asiaa on esitelty Maailman muisti-seminaarissa 2016

Helmikuussa 2017 järjestetyssä TAKO-seminaarissa pidettiin kaksi työpajaa, joissa pohdittiin Unescon sopimusta museoiden näkökulmasta, ja kuinka aineeton kulttuuriperintö voi toimia siltana yhteisöjen ja museoiden välillä.


Keväällä 2017 toteutettiin museokentälle laaja kysely, johon vastauksia saatiin reilu 50. Kyselyn ja aiempien työpajojen pohjalta on tarkoitus koostaa museoille ohjekirjanen siitä, mitä aineeton kulttuuriperintö museoiden kannalta tarkoittaa. Tavoitteena on mm. vahvistaa aineettoman kulttuuriperinnön suojelun näkökulmaa, selkeyttää muistiorganisaatioiden keskinäistä työnjakoa elävän perinnön vaalimisessa sekä koota ideoita aktiiviseen yhteisölähtöiseen toimintaan.

 
Museovirasto logo fi